- Hemgårdenissa tilat tuntuvat jääneen pieniksi. Käyttöönottaessa tila riitti, mutta nykyisellä asukasmäärällä ja tarvittavien apuvälineiden kanssa on tila jäänyt auttamatta liian pieneksi. Tilaa ei ole myöskään tehty näin huonokuntoisille potilaille. Asiakkaiden hoitovaatimukset ovat uusia ja toimintamallit muuttuneet, jolloin tilat eivät ole enää ajan tasalla.
- Kotoa yksikköön tulevat ovat jo valmiiksi entistä huonokuntoisempia. Ikäihmisten määrä kasvaa vääjäämättä koko ajan, mikä tarkoittaa, että myös huonokuntoisten ihmisten määrä lisääntyy. Työntekijöiden määrä ja asiakasryhmittely saatava kuntoon. Tiedämmekö millaisia palveluja jonkin ajan kuluttua on oltava? Miten tilanne muuttuu ja olemmeko riittävän dynaamisia? Mitkä on keinot reagoida?
- Nyt pitäisi aktivoida enemmän asukkaita. Aika ei riitä perinteiseen hoitamiseen. Palvelutaloon tulo ei tarvitse aina tarkoittaa, että tullaan palveltavaksi kaikissa asioissa. Henkilökunnan tasolla tehtävä töitä omaisten kanssa ja selvennettävä mikä oikeasti on hyväksi asiakkaalle.
- Miten kokonaisrakenne rakennetaan? Miten tilat toimivat tarpeeseen, miten asiakkaiden ryhmittely hoidetaan? Miten organisoidaan työ uudella tavalla? Miten voisimme tehdä toisin?
- Juuri suljettu yksi osasto sairaalasta ja siirretty
asukkaita ja henkilökuntaa kotihoitoon. Henkilökunnan työnkuva on muuttunut
-
Tietotekniikka on tullut myös vanhuspalveluun. Miten hyödynnämme
teknologiaa työssämme? Tietotekniikka tulee varmasti, halusimmepa tai
emme. Meidän täytyy vain tehdä päätös lähdemmekö allonharjalle nyt, vai
sitten kun olemme jo auttamattomasti jälkijunassa.
- Vanhukset muuttuu. Tietotekniikkaa on asiakkailla
paljon enemmän käytössä. Valmiudet, tarpeet ja odotukset muuttuvat. Korvaako
teknologia hoitajan jossain vaiheessa? Miten opettelemme hyödyntämään
teknologiaa siten, että se tuo jotain lisäarvoa työhön, mutta ei korvaa nykyisiä
toimintamalleja.
- Kotihoidon kehittäminen. Laitospaikat eivät voi kadota,
niitä tulee aina olemaan ja niitä tullaan aina myös tarvitsemaan. On kuitenkin saatava resursseja kuntoittamiseen, koska
kotihoidosta tulevat ihmiset ovat aina huonokuntoisempia. Kotihoidon ja
palveluasumisen yhdistämisen keinoja tulisi miettiä.
- Aiemmin vanhainkotiyksikössä ei ole ollut iv-
nestetytyksiä, antibiootteja jne. Tällä hetkellä vain
kaksi sairaanhoitajaa joilla on luvat tehdä tiettyjä asioita. Oma työnkuva
muuttuu ja se vaikuttaa myös työkavereihin.
Teemme sitten mitä muutosta tahansa, on
meillä aina oltava selkeä
tahtotila siitä, mihin olemme pyrkimässä ja mitä olemme tekemässä. Jos
emme
löydä keinoja uudistaa palveluitamme, emme osaa ottaa käyttöön uutta
tekniikkaa tai pysty mukautumaan uudenlaisiin toimintamalleihin, emme
vain voi saavuttaa tavoitteitamme. Millainen on
organisaatiokulttuurimme?
Rakennetaanko tuotantolähtöisiä palveluita vai asiakaslähtöisiä
palveluita?
Millainen toimintatapamme on? Millainen on johto, millaiset ovat
henkilökohtaiset voimavaramme? Olemmeko sitoutuneita vai yritetäänkö vastustaa
muutosta? Millaisia prosesseja ja toimintatapoja on arjessa, jotta pääsemme
tavoitteeseen? Vuorovaikutuksen kehittäminen johtamisen, henkilöstön ja
esimiesten välillä. Näissä kentissä pitää toimia kun muutetaan vanhuspalveluita
vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.
1. Meidän pitää tietää mitä haluamme
2. Meillä pitää olla sellaiset rakenteelliset ratkaisut,
että ne tukevat haluamaamme kehitystä
3. Meillä pitää olla tavoitteiden saavuttamiseta vahvistava
kulttuuri. Hyvä vuorovaikutus koko työyhteisön sisällä
- Mennään ja toimitaan asiakkaan
aikataulujen mukaan, ei
hoitohenkilökunnan aikataulujen mukaan. Asiakaslähtöisyys vaatii
asennemuutosta ja se vaatii ryhmän vahvaa sitoutumista. Lähtee pienistä
asioista.
- Saa nukkua tai valvoa, ei tarvitse suorittaa olemista ja asumista.
- Asiakaslähtöisyyttä on se, että voimme toimia ja elää
asiakkaan toiveiden ja vaatimusten mukaan.
- Asukkaan toiveiden kuuntelu. Pitää olla tarjolla erilaisia vaihtoehtoja. Pitää katsoa mitkä toimintamallit
tukevat asiakaslähtöisyyttä ja säilyttää ne, mutta tarttua myös vakiintuneisiin
käytäntöihin jotka eivät enää ole tehokkaita tai ajan tasalla.
- Tunnemmeko asiakkaitamme kunnolla? Onko työn jatkuvuus
riittävää, jotta voidaan oppia tuntemaan asiakkaat kunnolla? Miten tieto
siirtyy erilaisten yksiköiden kesken? Pegasuksen kautta tieto siirtyy huonosti.
Vaikka tietotekniikka tulee jo joka paikkaa, mutta myös ihmisten välillä täytyy
saada tietoa siirtymään. Ei pelkästään diagnooseja, vaan myös asiakkaan tarinaa
elämästä pitäisi saada kulkemaan oikeille henkilöille. Tiedon siirto neutraalisti ja nätisti, jotta
ei synny turhia ennakkoasenteita.
- Asiakkaan henkilökohtainen kohtaaminen asiakkaan kanssa läsnä olo on
asiakaslähtöisyyttä
- Hyväksytään asukkaan mielipiteet.
- Tunnetaan elämäntarinaa ja huomioidaan yksilöllisyyttä.
Toisilla painottuu liikunnallisuus, toiset nauttivat kulttuurista. Otetaan huomioon
jokapäiväisessä elämässä. Mikä tuottaa hyvää oloa millekkin yksilölle?
- Turvallisuuden tunteen säilyttäminen.
- Vanhukset eivät ole samasta putkesta, vaan yksilöllisyys
on otettava huomioon. Vanhukset ovat yksilöitä, eivät mitään huonekaluja!
- Valinnan mahdollisuus. Jos ruokapalvelun tuottajat eivät
pysty keskustelemaan tai tarjoamaan kunnon palvelua, niin sitten vaihdetaan
palvelun tarjoajaa.
Kotitehtävä: Kaikki joilla on ongelmia ruokahuollon kanssa,
ottakaa mallia Taasiakodista ja käynnistäkää aktiivinen keskustelu. Rakentava, kehittävä
keskustelu ruokapalvelun kanssa. Monessa paikassa ruoan tuotanto on valitettavasti massaprosessia, jossa ei olla
edes mietitty asiakaskokemusta.
Asiakaslähtöisten prosessien tavoite on saada muutosta
asiakkaan maailmassa. Saada kokemus hyvästä elämästä. Minkälaisista aineksista
hyvä elämä näissä raameissa rakentuu?
Aiemmin olemme kartoittaneet lakisääteiset tehtävät ja kehittäneet niitä varten tarvitsemamme tuotteet ja palvelut. Olemme miettineet prosessit ja toimintamallit ja resurssit. Teemme muutoksia vain silloin kun lainsäädännössä tapahtuu muutoksia. Olemme olleet jopa sitä mieltä, että lain pitäisi ohjata resursseja. Tämä on perinteisen tuntantolähtöisen palvelun määritelmä. Asiakaslähtöisyydessä mennään toisin päin. Millaisia ovat asiakkaamme? Mitä he tarvitsevat? Minkälaisisita palveluista on hyötyä? Millaisia prosesseja ja resursseja tarvitsemme, että voimme luoda oikeanlaiset palvelut asiakkaillemme? Miten kohdennamme prosessit ja resurssit palveluihin ja millaisia niistä teemme, jotta voimme luoda oikeanlaisia palveluita?
Nyt ymmärrämme jo asiakkaita, mutta edelleen resurssit ja
prosessit ovat tuotantolähtöisiä.
Mitä suunnan muutos tarkoittaa? Mitä siihen liittyy?
- Työtä voi tehostaa monella tapaa
- Uuvuttavat toimintatavat pitää saada heti pois
toiminnasta!
- Työn mielekkyyden säilyttäminen ja lisääminen
- Ennen kuin mennään kehittämään, pitää olla idea,
keskustelu ja toteutus.
Olgan prosessikaavio on toimiva ja selkeä! |
Idea - keskustelu - sitoutuminen - toteuttaminen - arviointi
Kun
idea syntyy, vaatii sen jäsentely keskustelua ja useita näkökulmia.
Keskustelun myötä saadaan idea kokeilukelpoiseksi ja keskustelun
edetessä saadaan osallistujat sitoutettua idean jalostamiseen.
Toteutusvaiheessa voidaan yhteisesti sovitun ajan verran kokeilla uutta
toimintamallia ja määrätyn ajan päätyttyä arvioidaan hyödyt ja haitat.
Tämän jälkeen päätetään yhteisesti miten edetään. Selkeä ja hyvä
toimintamalli kaikenlaiseen ideointiin!
Minkälaisia kysymyksiä pitäisi itseltämme kysyä, kun
mietimme palveluiden kehittämistä omissa tilanteissamme? Missä tilanteissa
asiakas käyttää palveluitamme?
Miten voimme ryhmitellä asiakkaamme? Mistä syntyy hyötyä
omaan elämiseemme?
Mikä on meidän asiakkaiden käyttäjäkokemus aamupalalla,
lounaalla ja päivällisellä?
Ensimmäinen askel kehittämisessä on mennä katsomaan
asiakkaan näkökannalta palvelun tilaa. Millaista elämyshetkeä ruokailulla
tavoitellaan? Riittääkö ravitsemisen tarve, vai halutaanko jotain muutakin?
- Vapaus valita osallistuuko toimintaan. Esimerkiksi yhteisiin
hartaushetkiin ja yhteisiin ruokailuihin.
- Musiikin kera liikuntaa eri muodoissa.
- Puutarhan hoito keväisin ja kesäisin.
- Jotain positiivista rajallisten tilojen kanssa. Tänä
vuonna ostettiin jalkahoitopaketit koko porukalle. Erittäin nautinnollista.
Vaikka 5 riviin ja porukalla fiilistelemään.
- Melkein joka viikko yhteistä toimintaa Taasiakodissa. Joka viikkoinen toiminta ollut suuressa merkityksessä.
- Kuntouttavaa työotetta, jotta saadaan yhteisöllisyyttä ja
osallistavaa tekemistä. Perjantaikerhoa, lauluhetkiä. Yläkerran palveluasunnoissa
pidetään yhteisöä ja syödään yhdessä.
- Yhteistyö päiväkotien ja sidosryhmien kanssa.
- Tunteet. Kaikki kohtaamiset nostaa jonkinlaisia tunteita,
oli ne sitten positiivisia tai negatiivisia. Millä tavalla kohtaamme asiakkaat
tunteen tasolla ratkaisee miten luottamus syntyy ja asiakkuus lähtee liikkeelle.
- Tiedot. Jokaisessa kohtaamisessa siirtyy tietoa molempiin
suuntiin. Oli se sitten tietoa yksittäisen päivän aikana tapahtuvista asioista, koko
asiakkuudesta tai omaisten kuulumisista. Miten varmistetaan, että tietoa
vaihtuu riittävässä määrin?
- Teot. Mitä ovat konkreettiset teot mitkä jokaisessa
kohtaamisessa tulee toteutua?
- Päiväkahvit asukkaiden kanssa. Ollaan yhdessä asukkaiden
kanssa pienissä pöytäkunnissa.
- Omaisten kutsutilaisuudet. Mietitään yhdessä miten voidaan
ottaa uusia välineitä käyttöömme.
- Facetime/Skypepuhelut mummon kanssa
- Jotain vähän yllätyksellistä. Apina sisälle! :)
- Oppitunti koululaisten kanssa tai toimintaa päiväkotilaisten kanssa.
- On oltava valmis ottamaan ulkopuolisia toimijoita tekemään asioita asukkaiden kanssa. Pitää antaa
vapaaehtoisten tehdä niitä asioita mitkä ovat heille tärkeitä ja antaa tilaa
vapaaehtoisten toiminnalle.
Kiitos kaikille mukavasta päivästä ja muistakaa pitää mieli avoinna oman työyhteisönne kehittämisen suhteen! Hyvää kevättä!
Ystävällisin terveisin,
Kirsi ja Mikko
No aika hyvin tuli ihmisiä kuitenkin, :) materiaalia kun luki niin paljon keskustelua on ollut, tosi hienoa 👍
VastaaPoistaNo aika hyvin tuli ihmisiä kuitenkin, :) materiaalia kun luki niin paljon keskustelua on ollut, tosi hienoa 👍
VastaaPoista